Oikeus-lehti

Kohti uutta normaalia?

Tuukka Brunila — 2025-06-24

Oikeudellinen elämä

Anna Hurmerinta-Haanpää — 2025-06-24

Hyväksikäyttäjä vai ihmiskaupan uhri? Oikeustieteellistä tutkimusta teatterin keinoin – Akateeminen vartti 3

Jani Hannonen — 2025-06-24

Hyvinvointivaltio väistyy – rapautuvatko TSS-oikeudet

Matti Mikkola — 2025-06-24

Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä lainvalmistelu sääntelykaappauksen kontekstissa – tapaus marjalaki

Johanna Vanto — 2025-06-24

Artikkelissa tunnistamme marjalakiin (laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta 487/2021) liittyviä sääntelykaappaukselle altistavia tekijöitä ja kontekstualisoimme sen avulla lainvalmistelua koskevan laadullisen analyysin. Sääntelykaappaus viittaa ilmiöön, jossa sääntelijä suosii sääntelyn kohteena olevan vaikutusvaltaisen osapuolen taloudellisia etuja yleisen edun kustannuksella. Sääntelykaappauksen riskiä lisäsi erityisesti elinkeinoalan vaikutusvalta, joka oli suurta verrattuna marjanpoimijoiden vaikutusvaltaan. Lainvalmisteluaineiston avulla tutkimme, millaiseksi sääntelykaappaukselle altis marjalaki lainvalmisteluprosessin aikana muotoutui: kuinka ja keiden toimijoiden lausunnot vaikuttivat lainvalmisteluun aina luonnosvaiheesta lain ja esitöiden lopulliseen sisältöön ja muotoiluihin asti? Suurin osa lausunnonantajista oli suomalaisia viranomaisia ja elinkeinoelämän edustajia, jotka vetosivat lausunnoissaan taloudellisiin seikkoihin. Marjanpoimijoita välillisestikään edustavat tahot olivat marginaalissa. Näiden esittämät huolet marjanpoimijoiden asemasta oli lainvalmistelussa usein joko sivuutettu tai huomioitu kursorisesti. Marjanpoimijoita ei kuultu. Esitämme, että sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpi lainvalmistelu edellyttää sääntelykaappaukselle altistavien tekijöiden huomioimista ja niiden osallisuuden vahvistamista lainvalmistelussa, jotka ovat sääntelyn vaikutuspiirissä.

Suomalainen yliopistolaitos – kielellisten oikeuksien villi länsi?

Jaakko Tiinanen — 2025-06-24

Suomalaisen oikeusjärjestyksen syvärakenteen osana on kansalliskielten, suomen ja ruotsin, yhtäläinen vahva asema kaikessa julkisessa toiminnassa. Yliopistoilla ja niissä tehtävällä tutkimuksella on keskeinen vaikutus kielten kehitykseen ja elinvoimaan. Kielipolitiikan tutkimuksessa on havaittu, että englannin kieli on alkanut syrjäyttää kansalliskieliä tutkimuksen ja ylimmän opetuksen kentällä. Artikkelissa tarkastellaan Suomen yliopistojen kielisääntelyä lainopillisesta näkökulmasta. Kyseinen sääntely on viitteellistä, epäyhtenäistä ja jättää tulkinnallista tilaa yliopistojen itsehallinnolle. Vaikuttaisi siltä, ettei yliopistojen kielisääntelyn kokonaisuus ei enää turvaa kansalliskielten, suomen ja ruotsin, asemaa ylimmässä opetuksessa ja tutkimuksessa, eikä myöskään huomioi vähemmistökieliä riittävästi.

Kamppailu tulevaisuuden tilasta: ekofeministisen metodologian näkökulmia ilmasto- ja ympäristöliikkeeseen

Sanna Lehtinen — 2025-06-24

Kriittistä ympäristöoikeusteoreettista lähestymistapaa edustavassa artikkelissa tarkastellaan ekofeministisesti orientoituneen metodologisen lähestymistavan mahdollisuuksia selittää ja analysoida tämänhetkisiä kansainvälisiä ilmasto- ja ympäristöliikkeitä, joista tarkastelun kohteina ovat Fridays for Future, Extinction Rebellion ja Stop Ecocide. Artikkelissa havainnollistetaan, kuinka päivitetty ja uudelleen muotoiltu ekofeministinen metodologia sisältää ja tunnistaa luonnon sortamiseen liittyvän intersektionaalisen ja posthumanistisen diskurssin, ja kuinka se heijastelee tulevien sukupolvien tilan puolesta esitettyjä vaatimuksia. Artikkelissa pohditaan, minkälaisia välineitä ekofeministinen lähestymistapa voi tarjota ylisukupolvisten oikeuksien ja niihin liittyvien ajankohtaisten liikkeiden esittämien vaatimusten hahmottamiseksi. Artikkelissa tunnistetaan, että ekofeminismin yhdessä kriittisen ympäristöoikeuden kanssa oikeusajattelulle tuottamat keskeiset metodiset hyödyt ja havainnot liittyvät perinteisen tila-aikajärjestyksen ylittävien oikeussuhteiden intersektionaalisuuden hahmottamiseen, oikeusjärjestelmässä vallitsevien dualismien osoittamiseen ja korjaamiseen kumppanuuteen perustuvalla luontosuhteella ja ympäristöön kohdistuvan väkivallan ymmärtämiseen ylisukupolvisena, tulevien sukupolvien oikeuksia loukkaavana luonnontuhontana.

Lapsen oikeus terveyteen koronarokotusasetusten valmistelussa

Petra Järvinen — 2025-06-24

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lapsen oikeus terveyteen on huomioitu koronarokotusasetuksen (VNa 1105/2020) ja sitä muuttavien asetusten valmistelu- ja taustamateriaaleissa, ja millä tavoin. Tutkimuksessa rakennettiin oikeudellinen viitekehys lapsen oikeuden terveyteen ympärille. Tämä viitekehys operationalisoitiin nelikentän avulla analyysirungoksi, jonka kautta analysoitiin säädösvalmistelun aikana syntyneitä valmistelu- ja taustamateriaaleja. Analyysissa selvitettiin, mitä lapsen oikeuden terveyteen osa-alueita punnittiin osana valmisteluprosessia, ja millaisia tekijöitä punninnassa painotettiin. Analyysissa havaittiin, että lapsen fyysisen terveyden osa-alue korostuu niin kollektiivisella kuin yksilölliselläkin tasolla psyykkisen terveyden osa-alueen jäädessä havaintojen osalta lähes olemattomaksi. Analyysin perusteella voidaan todeta, ettei säädösvalmistelussa ole kokonaisvaltaisesti huomioitu lapsen oikeutta terveyteen. Normatiiviseen viitekehykseen pohjautuvaa nelikenttää ehdotetaan tavaksi jäsentää lapsen oikeutta terveyteen niin säädösvalmistelussa kuin jälkikäteisarvioinnissakin.

Tiedelehden toimittaminen valetiedon aikakaudella – oppeja Euroopan tiede-editorien järjestön konferenssista

Anna Hurmerinta-Haanpää — 2025-06-24

Vuoden 2024 paras artikkeli

Matti Tolvanen — 2025-06-24