https://oikeus.journal.fi/issue/feed 2024-11-26T14:41:56+02:00 Tomi Tuominen tomi.tuominen@ulapland.fi Open Journal Systems <p>Oikeus on vuodesta 1972 lähtien ilmestynyt lehti, joka tieteellisen painotuksensa lisäksi seuraa aikaansa ja tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin. Artikkelien, katsausten ja kirja-arvioiden lisäksi lehdessä on myös Oikeudellista elämää -palsta, jossa arvioidaan kriittisesti ja nasevasti oikeudellisen maailman tapahtumia ja lieveilmiöitä. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä julkaisevat Oikeuspoliittinen yhdistys <a href="https://www.demla.fi/">Demla</a> ry ja Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys <a href="https://oyy-ry.fi/" target="_blank" rel="noopener">OYY ry</a>.</p> https://oikeus.journal.fi/article/view/152413 2024-11-26T14:36:36+02:00 Juha Karhu 2024-11-26T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/152412 2024-11-26T14:33:35+02:00 Jaakko Marku

<p>Otto Meri: Lain ja hyvän tavan vastaiset sopimukset: sopimusoikeudellinen tutkimus kiellonvastaisista oikeustoimista ja niiden oikeusvaikutuksista. Alma Talent 2023. 415 s.</p>

2024-11-26T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/152414 2024-11-26T14:39:56+02:00 Pauli Rautiainen 2024-11-26T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/152407 2024-11-26T12:58:15+02:00 Jani Hannonen Tatu Hyttinen

<p>Ihmiskaupan uhrien rankaisemattomuusperiaatteen mukaan ihmiskaupan uhreja ei tule rangaista rikoksista, joihin heidät on painostettu osana hyväksikäyttöä. Rankaisemattomuusperiaatetta ei ole tutkittu rikosoikeuden yleisten oppien näkökulmasta, minkä takia sen rikosoikeudellinen merkityssisältö on jäänyt epäselväksi. Tässä artikkelissa analysoimme, minkälainen merkitys ihmiskaupan uhrien rankaisemattomuusperiaatteelle pitäisi antaa suomalaisessa rikosoikeudellisessa ratkaisuharkinnassa ja systematiikassa. Johtopäätös on, että rankaisemattomuusperiaate on omimmillaan yhteisöllisiä oikeushyviä loukkaavissa rikoksissa. Lisäksi sillä voi olla soveltamisalaa yksityisiin oikeushyviin kajoavissa rikoksissa tapauskohtaisen intressipunninnan mukaisesti.</p> <p><br />Suomalaisessa lainsäädännössä rankaisemattomuusperiaate on ymmärretty tulkintaperiaatteeksi, joka puoltaa toimenpiteistä luopumista ihmiskaupan uhrien kohdalla. Artikkelissa osoitamme, että rankaisemattomuusperiaate voitaisiin rikosoikeussystemaattisesti hahmottaa ihmiskaupan uhreja koskevaksi anteeksiantoperusteeksi. Vastaavaa painostusta rikoksien tekemiseen voi kuitenkin esiintyä esimerkiksi pakottamisrikoksen tai lähisuhdeväkivallan<br />uhreilla. Pelkän ihmiskaupan uhreja koskevan anteeksiantoperusteen sijasta voisikin olla perustellumpaa kehittää yleistä rikokseen painostamisen kattavaa vastuuvapausperustetta. Niinpä rankaisemattomuusperiaate haastaa kehittämään rikosoikeuden yleisiä oppeja siitä näkökulmasta, että pakottaville olosuhteille annettaisiin aiempaa enemmän merkitystä vastuuvapauden perustavana seikkana.</p>

2024-11-26T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/152410 2024-11-26T14:21:24+02:00 Tarja Koskela Elisa Silvennoinen Mikko Aaltonen

<p>Rikosaktiivisuus on korkeimmillaan nuorena, ja toisaalta nuoret ovat myös suurimmassa riskissä joutua rikoksen kohteeksi. Koska tuomioistuimessa tuomitun rangaistuksen on katsottu sopivan huonosti nuorille rikoksentekijöille, Suomessa säädettiin jo vuonna 1942 nuoria rikoksentekijöitä koskeva laki, joka mahdollisti toimenpiteistä luopumisen. Edelleenkin yksi toimenpiteistä luopumisen perusteista, ns. nuoruusperuste, soveltuu vain alle 18-vuotiaisiin. Tässä artikkelissa analysoidaan niitä toimenpiteistä luopumisen perusteita, joilla nuorten välisissä rikoksissa esitutkintaa rajoitettiin tai asiassa tehtiin syyttämättäjättämispäätös vuonna 2021. Yleisin toimenpiteistä luopumisen peruste näytti olevan kohtuusperuste. Päätöksen perusteluissa painottui sovittelu sekä asianomistajan ilmoitus siitä, ettei hänellä ollut enää vaatimuksia rikoksesta epäilyä kohtaan. Kohtuusperustetta sovellettaessa saatettiin vedota myös epäillyn nuoreen ikään. Nuoruusperusteen soveltaminen sen sijaan oli harvinaisempaa, etenkin esitutkinnan rajoittamispäätöksissä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että säännöksen sanamuoto "ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta" soveltuu huonosti tapauksiin, joissa on kyse nuorten välisestä tavanomaisesta väkivallasta.</p>

2024-11-26T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/152411 2024-11-26T14:24:45+02:00 Heikki Parviainen

<p>Artikkelissa tarkastellaan lapsen edun käsitteen ja periaatteen alkuperää ja muotoutumista Suomen lainsäädännössä adoptio- ja lastensuojelulakien sekä niiden valmisteluasiakirjojen kautta. Tarkastelun perusteella käsite oli olemassa jo 1920-luvulla, mikä helpotti lapsen edun käsitteen sisällön muuttumista periaatteeksi 1970-luvulla. Suomalaisessa lainsäädännössä lapsen etu oli käytössä jo ennen vuoden 1989 lapsenoikeuksiensopimusta.</p> <p><br>Lapsen edun omaksuminen lainsäädäntöön oli vaiheittaisen, kansainvälisiin muutoksiin kytköksissä olevan prosessin osa. Adoptiolainsäädännössä esiintyvä lapsen etu on jäänyt aiemmassa tutkimuksessa vähälle huomiolle tutkimuksen keskittyessä lastensuojeluun. Lapsen etu esiintyy kuitenkin ilmauksena ja periaatteena adoptiota koskevassa lainsäädännössä ennen lastensuojelulakeja, suurelta osin samana sisällöltään.</p>

2024-11-26T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/152409 2024-11-26T14:14:57+02:00 Toni Malminen 2024-11-26T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/152408 2024-11-26T14:07:12+02:00 Jenna Päläs Tomi Tuominen 2024-11-26T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Oikeus-lehti