https://oikeus.journal.fi/issue/feed 2025-06-24T13:47:55+03:00 Anna Hurmerinta-Haanpää anna.hurmerinta-haanpaa@aalto.fi Open Journal Systems <p>Oikeus on vuodesta 1972 lähtien ilmestynyt lehti, joka tieteellisen painotuksensa lisäksi seuraa aikaansa ja tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin. Artikkelien, katsausten ja kirja-arvioiden lisäksi lehdessä on myös Oikeudellista elämää -palsta, jossa arvioidaan kriittisesti ja nasevasti oikeudellisen maailman tapahtumia ja lieveilmiöitä. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä julkaisevat Oikeuspoliittinen yhdistys <a href="https://www.demla.fi/">Demla</a> ry ja Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys <a href="https://oyy-ry.fi/" target="_blank" rel="noopener">OYY ry</a>.</p> https://oikeus.journal.fi/article/view/162883 2025-06-18T10:44:42+03:00 Tuukka Brunila Aura Kostiainen 2025-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/162939 2025-06-19T16:29:34+03:00 Anna Hurmerinta-Haanpää 2025-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/155899 2025-01-09T10:53:03+02:00 Jani Hannonen 2025-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/160981 2025-04-16T15:13:51+03:00 Matti Mikkola 2025-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/157045 2025-02-14T15:16:43+02:00 Johanna Vanto Anne Alvesalo-Kuusi Lauri Salonen

<p>Artikkelissa tunnistamme marjalakiin (laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta 487/2021) liittyviä sääntelykaappaukselle altistavia tekijöitä ja kontekstualisoimme sen avulla lainvalmistelua koskevan laadullisen analyysin. Sääntelykaappaus viittaa ilmiöön, jossa sääntelijä suosii sääntelyn kohteena olevan vaikutusvaltaisen osapuolen taloudellisia etuja yleisen edun kustannuksella. Sääntelykaappauksen riskiä lisäsi erityisesti elinkeinoalan vaikutusvalta, joka oli suurta verrattuna marjanpoimijoiden vaikutusvaltaan. Lainvalmisteluaineiston avulla tutkimme, millaiseksi sääntelykaappaukselle altis marjalaki lainvalmisteluprosessin aikana muotoutui: kuinka ja keiden toimijoiden lausunnot vaikuttivat lainvalmisteluun aina luonnosvaiheesta lain ja esitöiden lopulliseen sisältöön ja muotoiluihin asti? Suurin osa lausunnonantajista oli suomalaisia viranomaisia ja elinkeinoelämän edustajia, jotka vetosivat lausunnoissaan taloudellisiin seikkoihin. Marjanpoimijoita välillisestikään edustavat tahot olivat marginaalissa. Näiden esittämät huolet marjanpoimijoiden asemasta oli lainvalmistelussa usein joko sivuutettu tai huomioitu kursorisesti. Marjanpoimijoita ei kuultu. Esitämme, että sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpi lainvalmistelu edellyttää sääntelykaappaukselle altistavien tekijöiden huomioimista ja niiden osallisuuden vahvistamista lainvalmistelussa, jotka ovat sääntelyn vaikutuspiirissä.</p>

2025-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/156718 2025-03-28T21:12:06+02:00 Jaakko Tiinanen

<p>Suomalaisen oikeusjärjestyksen syvärakenteen osana on kansalliskielten, suomen ja ruotsin, yhtäläinen vahva asema kaikessa julkisessa toiminnassa. Yliopistoilla ja niissä tehtävällä tutkimuksella on keskeinen vaikutus kielten kehitykseen ja elinvoimaan. Kielipolitiikan tutkimuksessa on havaittu, että englannin kieli on alkanut syrjäyttää kansalliskieliä tutkimuksen ja ylimmän opetuksen kentällä. Artikkelissa tarkastellaan Suomen yliopistojen kielisääntelyä lainopillisesta näkökulmasta. Kyseinen sääntely on viitteellistä, epäyhtenäistä ja jättää tulkinnallista tilaa yliopistojen itsehallinnolle. Vaikuttaisi siltä, ettei yliopistojen kielisääntelyn kokonaisuus ei enää turvaa kansalliskielten, suomen ja ruotsin, asemaa ylimmässä opetuksessa ja tutkimuksessa, eikä myöskään huomioi vähemmistökieliä riittävästi.</p>

2025-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/157068 2025-03-07T09:11:12+02:00 Sanna Lehtinen

<p>Kriittistä ympäristöoikeusteoreettista lähestymistapaa edustavassa artikkelissa tarkastellaan ekofeministisesti orientoituneen metodologisen lähestymistavan mahdollisuuksia selittää ja analysoida tämänhetkisiä kansainvälisiä ilmasto- ja ympäristöliikkeitä, joista tarkastelun kohteina ovat Fridays for Future, Extinction Rebellion ja Stop Ecocide. Artikkelissa havainnollistetaan, kuinka päivitetty ja uudelleen muotoiltu ekofeministinen metodologia sisältää ja tunnistaa luonnon sortamiseen liittyvän intersektionaalisen ja posthumanistisen diskurssin, ja kuinka se heijastelee tulevien sukupolvien tilan puolesta esitettyjä vaatimuksia. Artikkelissa pohditaan, minkälaisia välineitä ekofeministinen lähestymistapa voi tarjota ylisukupolvisten oikeuksien ja niihin liittyvien ajankohtaisten liikkeiden esittämien vaatimusten hahmottamiseksi. Artikkelissa tunnistetaan, että ekofeminismin yhdessä kriittisen ympäristöoikeuden kanssa oikeusajattelulle tuottamat keskeiset metodiset hyödyt ja havainnot liittyvät perinteisen tila-aikajärjestyksen ylittävien oikeussuhteiden intersektionaalisuuden hahmottamiseen, oikeusjärjestelmässä vallitsevien dualismien osoittamiseen ja korjaamiseen kumppanuuteen perustuvalla luontosuhteella ja ympäristöön kohdistuvan väkivallan ymmärtämiseen ylisukupolvisena, tulevien sukupolvien oikeuksia loukkaavana luonnontuhontana.</p>

2025-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/155697 2025-01-07T10:43:49+02:00 Petra Järvinen

<p>Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lapsen oikeus terveyteen on huomioitu koronarokotusasetuksen (VNa 1105/2020) ja sitä muuttavien asetusten valmistelu- ja taustamateriaaleissa, ja millä tavoin. Tutkimuksessa rakennettiin oikeudellinen viitekehys lapsen oikeuden terveyteen ympärille. Tämä viitekehys operationalisoitiin nelikentän avulla analyysirungoksi, jonka kautta analysoitiin säädösvalmistelun aikana syntyneitä valmistelu- ja taustamateriaaleja. Analyysissa selvitettiin, mitä lapsen oikeuden terveyteen osa-alueita punnittiin osana valmisteluprosessia, ja millaisia tekijöitä punninnassa painotettiin. Analyysissa havaittiin, että lapsen fyysisen terveyden osa-alue korostuu niin kollektiivisella kuin yksilölliselläkin tasolla psyykkisen terveyden osa-alueen jäädessä havaintojen osalta lähes olemattomaksi. Analyysin perusteella voidaan todeta, ettei säädösvalmistelussa ole kokonaisvaltaisesti huomioitu lapsen oikeutta terveyteen. Normatiiviseen viitekehykseen pohjautuvaa nelikenttää ehdotetaan tavaksi jäsentää lapsen oikeutta terveyteen niin säädösvalmistelussa kuin jälkikäteisarvioinnissakin.</p>

2025-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/162907 2025-06-18T16:47:21+03:00 Anna Hurmerinta-Haanpää 2025-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Oikeus-lehti https://oikeus.journal.fi/article/view/162975 2025-06-22T19:31:13+03:00 Matti Tolvanen 2025-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Oikeus-lehti