Kuka lainvalmistelussa vaikuttaa ja millaisin oikeudellisin argumentein? Analyysi luonnonsuojelulain uudistamisesta
Avainsanat:
Luonnonsuojelulaki, lainvalmistelu, toimijuus, oikeudellinen argumentaatio, oikeusvaltioperiaateAbstrakti
Kestävyyskysymykset herättävät voimakkaita poliittisia intohimoja kriisin ja sen ratkaisujen yhteiskunnallisen laaja-alaisuuden, ristiriitaisuuden ja niihin liittyvien toimenpiteiden epävarmuuksien vuoksi. Ratkaisuyritykset ja hillintäkeinot myös vaikuttavat toimijoiden yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen asemaan eri tavoin, ja seurauksena toimijat pyrkivät usein vaikuttamaan kestävyyttä edistäviin politiikkatoimiin ja lainsäädäntöön. Tässä artikkelissa tarkastelemme vaalikaudella 2019–2022 valmisteltua luonnonsuojelulain uudistusta, erityisesti sen luontotyyppejä koskevaa osuutta siitä näkökulmasta, miten eri toimijat osallistuivat
lainvalmisteluun, millaisia oikeusvaltioargumentteja ne käyttivät ja miten toimijat vaikuttivat lainsäädännön lopputulokseen. Hyödynnämme artikkelissa verkostoanalyysiä toimijuuden ja toimijoiden verkottumisen kuvaamiseen ja tarkastelemme toimijoiden käyttämää oikeusvaltioargumentaatiota laadullisesti. Tuloksemme osoittavat, että lainvalmistelussa vaikutti pieni joukko vaikutusvaltaisia luontotyyppisääntelyn vastustajia. Nämä toimijat käyttivät laajasti oikeusvaltioargumentteja osana omaa argumentaatiotaan siinä, missä säännösten kannattajat vetosivat erityisesti arvopohjaisiin näkökohtiin. Lisäksi vastustajien toiminta on luonnonsuojelulain valmistelun perusteella vaikuttavaa eli ne saivat näkemystensä mukaisia säädösehdotusmuutoksia ajettua läpi. Oikeusvaltioperiaatteen uudelleenmäärittely ja vihertäminen voisivat auttaa kestävyysmurroksen edistämisessä, mutta myös tällainen käsitys oikeusvaltiosta on avoin erilaisille tulkinnoille ja toimijoiden argumentaatiolle.