Sosiaalinen vanhemmuus perintöoikeuden näkökulmasta

Abstrakti

Yhteiskuntamme perhekäsitys on monipuolistunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Perinteinen käsitys naimisissa olevan miehen ja naisen muodostamasta ydinperheestä ei ole enää ainoa tunnustettu perhemalli. Sen rinnalle ovat nousseet ja yleistyneet muun muassa uus- ja sateenkaariperheet. Perintöoikeutemme pohjautuu kuitenkin edelleen merkittävissä määrin perinteiseen perhekäsitykseen. Tämä johtuu suurelta osin lakiosaoikeudesta, joka turvaa rintaperillisille aina tietyn osuuden perittävän jäämistöstä. Kyseinen oikeus kuuluu kuitenkin ainoastaan perittävän rintaperillisille, minkä vuoksi hänen sosiaaliset lapsensa voivat jäädä perinnönjaossa epäedullisempaan asemaan.

Ongelman välttämiseksi perittävä voi turvautua jäämistösuunnitteluun. Tämä ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä rintaperillisen lakiosaoikeus on vahva. Lakiosan määrä lasketaan lakiosajäämistöstä, johon voidaan lukea erilaisia rintaperillisen vaatimuksesta huomioon otettavia laskennallisia lisäyksiä. Mikäli reaalisen jäämistön varat eivät riitä lakiosan suorittamiseen, rintaperillisellä on käytettävissään lakiosan täydennyskanne lakiosansa turvaamiseksi.

Artikkelin tarkoituksena on lainopin keinoin tutkia sosiaalisten lasten perintöoikeudellista asemaa suhteessa perittävän juridisiin lapsiin eli rintaperillisiin. Kuten artikkelissa havaitaan, perittävän käytettävissä olevat jäämistösuunnittelun keinot eivät aina johda tavoiteltuun lopputulokseen, vaan rintaperillisen vahva lakiosaoikeus voi johtaa perittävän tahdosta poikkeaviin lopputuloksiin.