Sidosryhmien osallistuminen lainvalmisteluun: onko ryhmällä väliä?

Kirjoittajat

  • Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopisto
  • Elina Lindström Itä-Suomen yliopisto
  • Urho Lintinen Frisky & Anjoy Oy
  • Petri Uusikylä Vaasan yliopisto
  • Niko Vartiainen Itä-Suomen yliopisto

Avainsanat:

lainvalmistelu, osallistaminen, kuuleminen, sidosryhmät

Abstrakti

Tässä artikkelissa analysoidaan ja vertaillaan eri sidosryhmien näkemyksiä ja kokemuksia lainvalmisteluprosessiin osallistumisesta. Tutkimuksessa vastataan kysymykseen, miten sidosryhmät kokevat osallistamisen, kuten yhdenvertaisuuden, sidosryhmien näkemysten huomioimisen ja monipuolisten kuulemismenetelmien käytön, toteutuvan lainvalmisteluprosessissa ja onko sidosryhmien kokemusten välillä eroja. Tutkimus osoittaa, että vastaajien mukaan lainvalmisteluprosessissa onnistutaan kaikkein parhaiten keskeisten sidosryhmien tunnistamisessa ja avointen kuulemiskierrosten järjestämisessä. Heikoiten lainvalmistelussa onnistutaan vastaajien mukaan sidosryhmien näkemysten huomioimisessa sekä niin sanottujen hiljaisten toimijoiden osallistamisessa. Verrattaessa eri vastaajaryhmien vastauksia voidaan havaita, että kaikkein positiivisimmin osallistamiseen suhtautuvat tutkimuslaitokset sekä valtion ja kuntien edustajat. Yritykset sen sijaan suhtautuvat kriittisimmin. Yleisesti ottaen kuulemismenetelmät koettiin varsin yksipuolisiksi ja liian myöhäisessä vaiheessa toteutettaviksi. Jatkossa olisi toivottavaa, että osallisuus- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia olisi jo lainvalmistelun alkuvaiheessa, jolloin mahdollisuus lainvalmistelun tietoperustan vahvistamiselle on kaikista suurin.

Kirjoittajien biografiat

Anssi Keinänen, Itä-Suomen yliopisto

lainsäädäntötutkimuksen professori

Elina Lindström, Itä-Suomen yliopisto

väitöskirjatutkija

Urho Lintinen, Frisky & Anjoy Oy

arviointiasiantuntija

Petri Uusikylä, Vaasan yliopisto

tutkimusjohtaja

Niko Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto

lainsäädäntötutkimuksen yliopistonlehtori

Tiedostolataukset

Julkaistu

2025-03-11