Nuorten väliset rikokset rikosprosessissa – syyttäjän päätös toimenpiteistä luopumisesta

Abstrakti

Rikosaktiivisuus on korkeimmillaan nuorena, ja toisaalta nuoret ovat myös suurimmassa riskissä joutua rikoksen kohteeksi. Koska tuomioistuimessa tuomitun rangaistuksen on katsottu sopivan huonosti nuorille rikoksentekijöille, Suomessa säädettiin jo vuonna 1942 nuoria rikoksentekijöitä koskeva laki, joka mahdollisti toimenpiteistä luopumisen. Edelleenkin yksi toimenpiteistä luopumisen perusteista, ns. nuoruusperuste, soveltuu vain alle 18-vuotiaisiin. Tässä artikkelissa analysoidaan niitä toimenpiteistä luopumisen perusteita, joilla nuorten välisissä rikoksissa esitutkintaa rajoitettiin tai asiassa tehtiin syyttämättäjättämispäätös vuonna 2021. Yleisin toimenpiteistä luopumisen peruste näytti olevan kohtuusperuste. Päätöksen perusteluissa painottui sovittelu sekä asianomistajan ilmoitus siitä, ettei hänellä ollut enää vaatimuksia rikoksesta epäilyä kohtaan. Kohtuusperustetta sovellettaessa saatettiin vedota myös epäillyn nuoreen ikään. Nuoruusperusteen soveltaminen sen sijaan oli harvinaisempaa, etenkin esitutkinnan rajoittamispäätöksissä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että säännöksen sanamuoto "ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta" soveltuu huonosti tapauksiin, joissa on kyse nuorten välisestä tavanomaisesta väkivallasta.